Valtuustoaloite: Uuden maapoliittisen ohjelman laatiminen

Maapolitiikan harjoittaminen kuuluu kunnan lakisääteisiin tehtäviin,

joita ovat kaupungin maanhankinta, -luovutukset, kaupungin maaomaisuuden hallinnointi ja yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistäminen.

Maapoliittisessa ohjelmassa kaupunki päättää toimintatavoista, joita maapolitiikassa käytetään sen tavoitteisiin pyrittäessä.

 Jotta maankäytölle asetetut toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet voivat toteutua, tulee kaikkien maankäytön ohjauksen toimenpiteiden vaikuttaa samaan suuntaan.

Kunnan maapoliittisen ohjelman laatimisen tavoitteena on luoda pitkäjänteiset linjaukset maapolitiikan harjoittamiseen. Kuntalaisten näkökulmasta tärkeitä tavoitteita ovat toiminnan ennustettavuus sekä kuntalaisten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu maapolitiikassa.

Seinäjoen uudesta strategiasta Kaupungin johtajaa lainaten: Seinäjoen kaupunkistrategia 2022–2029 kutsuu rakentamaan 2020-luvun kasvukeskusta. Kaupunki on kasvanut läpi historiansa ja tahtotilana on kohota koko Suomen kasvukeskukseksi, joka yrittää, luo uutta ja jossa kasvava kaupunki yhdistyy elinvoimaiseen maaseutuun.

Nykyinen maapolittinen ohjelma on vuodelta 2014 ja on kaupungin valtuustossa hyväksytty valtuustokausittain. Nykyisen ohjelman tavoitteet on asetettu vuoteen 2025 mutta vertailuarvot ja laajenemis tavoitteet ovat jo toteutuneet.

Kaavoituskatsauksessa valtuusto hyväksyi kaavojen osalta laajentumisen suunnat jo nykyistä maapoliittista ohjelmaa laajemmiksi, joten mielestäni nyt olisi aika päivittää maapoliittinen ohjelma uuden strategian mukaiseksi.

Maapoliittisella ohjelmalla voidaan mahdollistaa asuinympäristöjen laatutekijöiden toteutumista hyvien palvelujen, kulttuurin ja liikunnan mahdollisuuksia parantamalla niin ydin kaupungissa kuin myös elinvoimaisella maaseudulla.

Toimiva kaavoitus ja maanhankinta on avainasemassa voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. Olemme nyt tilanteessa, jossa hyvät neuvottelutaidot ja kohtuuhintaiset maakaupat tai -vaihdot nopeuttavat kaavoitusta ja kasvua. Perusta toimivalle ja eheälle yhdyskuntarakenteelle tulee varmistaa asuin- ja elinkeinotonttivarannon kannalta hyvillä paikoilla? Strategisesti merkittävät ja laajentumisen kannalta potentiaaliset alueet tulee saattaa järkevään käyttöön mahdollisimman pikaisesti.

Esitän, että uuden maapoliittisen ohjelman laadinta aloitetaan ja sitä varten perustetaan toimikunta.

Kasvava kunta tarvitsee toimivan rakennusvalvonnan, joka luvittaa tarvittavat rakennushankkeet. Rakennusvalvontaa on vuosikausia kritisoitu varsin perusteettomasti tahmeudesta. Todellisuudessa rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa, jolla turvataan kaikkien etua. Puutteellisia hakemuksia ei tule hyväksyä, vaan rakennusvalvonnan tulee virkavastuulla vaatia asianmukaiset suunnitelmat. Näin varmistetaan turvallista ja terveellistä rakentamista ja laadukasta ympäristökuvaa. 

Kuluvan vuoden aikana on valmisteltu rakennusjärjestyksen päivitystä. Tuntuu, että norminpurkuhenki on heijastunut työhön liiankin voimakkaasti. Todellisuudessahan maankäyttö- ja rakennuslaki ei periaatteiltaan ole muuttunut mihinkään. Kannammekin huolta rakennusvalvonnan henkilökunnan jaksamisesta tilanteessa, jossa heidän työmääränsä uhkaa moninkertaistua, jos määräykset ovat epäselviä tai tulkinnanvaraisia. On tärkeää aikaansaada rakennusjärjestys, jolla rakentamisen pelisäännöt kirkastetaan selväksi, helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Rakennusjärjestyksellä tulee turvata eheää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa rakentaminen yhdyskuntateknisesti ja maisemallisesti sopivilla reunavyöhykkeillä.

Jarkko Panu ja muut allekirjoittaneet valtuutetut