Kokoomuksen seurakuntaohjelma Seinäjoella 2023–2026

Johdanto

Minun kirkkoni uskoo, toivoo ja rakastaa, on lähellä ja uudistuu ovet avoinna  -strategiassamme on sovellettu myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon Kohtaamisen kirkko- strategiaa, Ovet auki strategiaa ja Seinäjoen seurakunnan Ristin juurella- ohjelmaa. Tuomme tässä ohjelmassa esille keskeisten teemojen ja toimintamuotojen painotukset.

Kirkon tehtävänä on kutsua kaikkia ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.

Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan toisiamme Jumalan maailmassa. Armollisen, kolmiyhteisen Jumalan antamasta uskosta ja siitä nousevan arvopohjan toteuttamista myös kokoomuksen ja sitoutumattomien valtuustoryhmä haluaa omalla työllään olla edesauttamassa.

Usko – Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta.
Toivo – Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon.
Rakkaus – Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme.

Siksi pidämme tärkeänä

• että kirkon ydinsanoma on rohkeasti esillä siellä, missä ihmisetkin ovat
• että halua ja uskallusta kuulua kirkkoon vahvistetaan
• että usko Jumalaan auttaa meitä kohtaamaan toisemme ihmisinä, kristityn arvopohjan kautta
• seurakunnan vaikutusta eettisiin arvovalintoihin; turvallisuuden, yhteenkuuluvaisuuden, suvaitsevaisuuden, jatkuvuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä
• että seurakunta tavoittaa ihmisen, ja pysyy sen eri alueilla elinvoimaisena

Keskeiset teemat

Sanoma esiin

On tärkeää, että seurakuntaelämä on kaikkien ihmisten tavoitettavissa, ja että se on luontevaa ja sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Tavoitteena on, että monimuotoiset jumalanpalvelukset/messut ovat sopivia kaiken ikäisille, ja että ihmiset kokevat ne omikseen ja voivat osallistua niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tavoitteena on, että hengellinen elämä seurakunnassa on monipuolista ja vastaa ihmisten tarpeisiin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä ihminen kokee usein turvattomuutta ja tarvitsee entistäkin enemmän seurakunnan tarjoamaa tukea ja turvaa. 

Seurakunta tarjoaa ihmisille nopearytmisen ja usein pinnallisenkin elämän sijaan jatkuvuutta ja syvällistä elämää. Hengellinen etsintä, evankeliumin sanoman julistaminen kaikille ihmisille on tärkeää. Seurakunnan tuleekin olla konkreettisestikin läsnä siellä, missä ihmisetkin ovat. 

Tarvittaessa myös me olemme valmiita keskustelemaan uskosta. Sitoudumme puhumaan Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla.

Jäsenyys ja kohtaaminen

Toivomme, että ihmisillä on luottamus kirkkoon, ja he kokevat sen merkityksellisenä. On tärkeää, että seurakunnan jäsen kokee uskon Jumalaan voimavarana, ja yhä useampi pitää yhteyttä seurakuntaan merkittävänä. Seurakuntayhteydessä ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämänsä todellisuuden.

Seurakunnan jäsenyys ei kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys. Kirkon tulee lunastaa paikkansa omalla sanomallaan aina uudelleen. Suomen ev.lut kirkon asiakasryhmätutkimus Jäsen 360 -tutkimus auttaa meitä pohtimaan ja toimimaan sen suuntaisesti, miten tavoitamme ne, jotka eivät ole mukana kirkon/seurakunnan toiminnassa. Haasteina ovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyys sekä seurakunnan alueelle muuttavien uusien jäsenten tavoittaminen. Autamme osaltamme seurakunnan elämään osallistuvien määrän kasvuun.

Seurakunnan toiminnan uudistaminen ja läsnäolo ihmisten arjessa ja juhlassa ovat välttämättömiä.  Olemme mukana luomassa seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Tapahtumatyyppiset tilaisuudet vaikuttavat olevan mielekkäistä, samoin tilaisuuden, jossa voidaan laulaa yhdessä. Tiedostamme seurakuntalaisen kohtaamisen tärkeyden. Tavoitteena on, että ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa ja että seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavat osaamisensa ja lahjansa käyttöön. Jokaisen kirkon vapaaehtoisten tulee voida kokea työnsä merkitykselliseksi.

Erilaiset näkemykset ja ristiriidatkin voivat kääntyä kasvunpaikaksi, lähentää ihmisiä ja ohjata heitä armollisen Jumalan luo Tavoitteena on, että seurakunta on luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen, ja kirkon sanoma kuuluu ja vaikuttaa kaikkialla. Kirkko toimii siellä, missä ihmiset elävät ja ovat. 

Seurakunnan viestintä on avointa. Tuemme hengellistä elämää, seurakunnan toimintaa myös median välityksellä. Informaatioteknologia haastaa meidät mahdollisuuksillaan, ja seurakunta on tässä aktiivisesti mukana. Kannatamme avointa ja kutsuvaa tiedotuskulttuuria (irralliset, maltilliset, avomieliset, uskolliset vrt. jäsen 360 -tutkimus). Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti nykyaikaisilla viestimillä. Huomioimme viestinnässämme erilaiset jäsenet ja nykyaikaisten viestimien ohella jatkamme perinteisten mediakanavien käyttämistä osana viestintää. Viestintämme puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan.

Huolehdimme ja otamme vastuuta

Seurakunta tukee kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Seurakunta tukee muuttuvassa yhteiskunnassa kotien hengellistä elämää ja perheitä arkielämässä, myös sen vaikeuksissa ja ristiriidoissa. Seurakunta yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat. Seurakunta viestii arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti. Rakennamme tuleville sukupolville parempaa maailmaa.

Painotamme aktiivista seurakuntalaisuutta / vapaaehtoistyötä lähimmäisenrakkauden puolesta ja vastuun kantamista; osallistumista seurakunnan työntekijöiden kanssa seurakunnan toimintaan. Vapaaehtoistyö on keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Haluamme kasvattaa vapaaehtoistoimijoiden määrää, kutsumalla yhä useampia seurakuntalaisia mukaan toimintaan.

Arvostamme myös arjen kristillisyyttä. Tuemme heikommassa asemassa olevia ja puhumme heidän puolestaan yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Uskomme hyvän tekemiseen. Toimimme luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi.

Muutokset

Seurakunnan hallinto tulee jatkossakin olla tehokas, riittävän kevyt ja toimintaa tukeva. Säilytämme toiminnalliset yksiköt inhimillisen kokoisina. Alueseurakunnan ja kappeliseurakuntien erilaiset identiteetit rikastuttavat seurakuntaa. Näemme kirkon hallinnon uudistamisen mahdollisuutena ja olemme valmiita käymään keskustelua uuden kirkkolain mahdollistamista muutoksista.

Yhteiskunnalliset ja kirkolliset muutokset vaikuttavat seurakunnan elämään. Pidämme tärkeänä, että kirkolliset häät ovat myös tulevaisuudessa mahdollisia. Seuraamme kirkon piirissä käytävää keskustelua samaan sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä ja toimimme asiassa kirkolliskokouksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti. Kokoomusryhmä tulee seuraamaan aktiivisesti asian etenemistä kirkolliskokouksessa ja sen eri valiokunnassa. Seuraamme siis toimintaympäristön muutoksia, unohtamatta seurakunnan perustehtävää. Pyrimme saamaan edustajamme niin hiippakuntavaltuustoon kuin kirkolliskokoukseen.Seurakunnan työntekijöiden työhyvinvointi on erityisen merkittävää muutostilanteissa. Riittävästä täydennyskoulutuksesta tulee huolehtia. Työskentelemme osaltamme työntekijöiden tukena.

Kokoomuksen ja sitoutumattomien valtuustoryhmä Seinäjoen alueseurakunnassa, Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kappeliseurakunnissa haluaa kunnioittaa näiden alueiden identiteettejä, ja tukea alueita niiden yhteistoiminnassa. 

Seurakunnan kehittäminen

1. Jumalanpalvelukset, messut, kirkolliset toimitukset, musiikkielämä, perhejuhlat, tapahtumat

kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen, rippi ja kodin siunaaminen, jumalanpalvelukset sunnuntaisin ja juhlapyhinä, viikkomessut ja ehtoolliset, erityisjumalanpalvelukset, raamattu- ja rukouspiirit, retriitit, sielunhoito, musiikkikasvatus ja kuorotoiminta, muskarit, soitonopetus, soitinyhtyeet, bänditoiminta, musiikkiryhmä. aikuistyö.

Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän ydin. Kirkkovuoden tapahtumat seurakunnassa ovat avoimia kaikille. Ihmisen elämään kuuluvien tapahtumien keskiössä seurakunnalla on merkittävä asema. Kasteen ohella häät ja hautajaiset ovat seurakunnan tarjoamia palveluita, jotka ovat erityisen tärkeitä ihmisen elämän varrella. Kirkolliset toimitukset ovat tärkeitä perinteiden kunnioittamisen kannalta, mutta myös siksi, että niiden myötä saadaan kirkon palveluiden piiriin sellaisiakin ihmisiä, jota muuten eivät osallistu seurakunnan toimintaan.

Seurakunnan musiikkielämä on oleellinen osa jumalanpalveluselämää ja muita seurakunnan tilaisuuksia. Seurakunnan kuorot ovat laulajalle mahdollisuus olla mukana seurakunnan elämässä. Seurakunnan tulee tarjota edelleen hyvin monipuolisesti erilaisia tilaisuuksia. Kirkkokonsertit, ennen kaikkea kauneimmat joululaulut sekä muut juhlatilaisuudet ovat tärkeitä. Monipuolinen toiminta tuo kirkon piiriin ihmisiä laajasti. Tämä lisää seurakunnan näkyvyyttä, jolloin jokainen tuntee kirkon omakseen. Seurakunta tarjoaa tilaisuuksissa myös mahdollisuuden rauhoittua ja saada voimia.

Tavoitteet

• Jokainen jumalanpalvelus ja kirkollinen tilaisuus toteutetaan paneutuen sen valmisteluun ja toteuttamiseen pieteetillä ja seurakuntalaisten osallisuutta edelleen lisätään. Jumalanpalvelukset/messut kaikille: perinteiset, erilaiset, perhekirkko
• Panostetaan jumalanpalveluskasvatukseen, yhteistyö koulujen kanssa säilytetään
• Ns. kertaluonteiset tapahtumat kiinnostavat seurakuntalaisia. Resursseja niihin.
• Alueella vaikuttavat herätysliikkeet ovat keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Tätä identiteettiä vahvistetaan.
• Seinäjoen seurakunnan julkisuuskuvatutkimuksesta selviää, mitkä ovat seurakuntalaisten odotukset. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat nuoret ja nuoret aikuiset.
• Turvataan nuorisomuusikon toimintamahdollisuudet, ja monipuolinen kuorotoiminta.

2. Varhaiskasvatus ja nuorisotyö: lapset, nuoret, nuoret aikuiset ja perheet  

lasten päiväkerhot, perhekerhot, perhekahvilat, ekavauvakerho, askartelukerho, rytmikset, koulunsa aloittavien siunaukset, varhaisnuorten kerhot, pyhäkoulu, partio, rippikoulu ja nuorten illat, leirit, ”raamikset”, erityisnuorisotyö, Saapas-toiminta, leirit ja retket, perhe- ja avioparityö.

Seurakunnan toiminnassa on tärkeää tukea kotien ja perheiden hengellistä elämää ja hyvää arkea. Vanhemmat ja kummit tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Samalla vahvistetaan kasteen sanomaa kristillisen kasvatuksen lähtökohtana. Tuetaan perheen ja seurakunnan työntekijöiden välistä kasvatusyhteistyötä perhelähtöisellä työotteella.

Lapset, nuoret ja perheet on tärkeää ottaa mukaan seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Usein ne, jotka ovat lapsena olleet mukana seurakunnan toiminnassa ovat aikuisenakin aktiivisia seurakuntalaisia. Samalla on hyvä miettiä keinoja saada lasten, nuorten ja perheiden toiveet seurakunnan toiminnasta kuuluviin ja ottaa huomioon perheiden muuttuvat tarpeet. Perhetoiminnan sisällön tulee jatkossa vastata ajan muutokseen kiinnostavuudellaan ja sisällöllään. On tärkeää osallistaa perheet mukaan seurakunnan toimintaan.

Rippikoulu luo nuorille valmiudet seurakunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja elämänkysymysten pohdintaan matkalla aikuisuuteen. Rippikoulun myötä on mahdollista vaikuttaa nuoren näkemykseen seurakunnasta sekä seurakunnan tarjoamasta tuesta ja turvasta elämän varrella. Rippikoulun jälkeen isosten kouluttaminen ja ottaminen mukaan aktiiviseen seurakuntatyöhön on tärkeää. Nuoria aikuisia houkutellaan mukaan seurakunnan tapahtumiin ja seurakunnan toimintaan.

Seurakunnan tulee jatkossakin pystyä tarjoamaa ammattitaitoista toimintaa kaikille lapsille, nuorille ja perheille. Toiminnan tulee olla kaikille avointa. Avoimuutta lisätään tavoitettavuudella mm. sosiaalisen median ja seurakunnan nettisivujen kautta.

Nuoria 18-vuotiaita ehdokkaita pyritään saamaan lisää mukaan seuraaviin seurakuntavaaleihin. Nyt ehdokkaina olleita nuoria pyritään nostamaan mukaan toimintaan.

Tavoitteet

• Turvata monipuoliset ja kiinnostavat toimintamuodot lapsille, nuorille ja perheille.
• Tehdään jatkossakin vahvasti yhteistyötä koulujen kanssa
• Saada toimintaan mukaan uusia lapsia, nuoria, nuoria aikuisia ja perheitä.
• Mietitään keinoja nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta
• Lisätään yhteistyötä ja avoimuutta viranhaltijoiden, valtuustoryhmien sekä alue -ja kappeliseurakuntien kanssa.
• Tuetaan kasvatuskumppanuutta ja syrjäytymisen varhaista reagointia

3.    Diakonia

työ vanhusten parissa, lähimmäispalvelu, kotikäynnit, vammaistyö, työttömien tukeminen, työpaikkapapit, työ pakolaisten parissa, taloudellinen avustaminen, tukiasunnot, päihde- ja huumeongelmaisten tukeminen, vankien ja vapautuvien tukeminen, diakoniapiirit, mielenterveysongelmaisten tukiryhmät, perheneuvonta ja parisuhdetyö, sielunhoito seurakunnissa, Palveleva Puhelin, sairaalasielunhoito, sururyhmä, yhteisvastuukeräys.

Diakonia on yksi seurakunnan perustehtävistä. Diakoniatyö ilmentää kristillistä lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan. Diakoniatyö on ihmisten rinnalla kulkemista.  Seurakunnan diakonia tilkitsee niitä aukkoja, joita yhteiskunnan (kunta ja valtio) sosiaalityö, terveydenhuolto tai KELA ei kykene peittämään. Diakonian on työskentelevä tulevaisuudessakin hyvässä yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen ja KELAn kanssa, mutta itsenäisesti toimien omista lähtökohdistaan käsin.

Diakonia toimii läheisessä yhteydessä seurakunnan perustehtävän, jumalanpalveluksen, kanssa. Diakoniatyön moninainen tehtäväkenttä nousee seurakuntalaisten tarpeista. Diakoniatyö on lähimmäisten auttamista heidän vaikeuksissaan. Vanhusten ja vaikeuksissa elävien perheiden ja yksinäisten ihmisten tukeminen, myös taloudellisesti, on tässä ajassa entistä tärkeämpää. Diakoniatyö on yksinäisten ihmisten ja perheiden palvelemista erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa. Niistä koostuvat myös lähivuosina diakonian vakiintuneet toimintamuodot. Palvelut tulee suunnata niihin seurakuntalaisiin, joiden hätä on suurin. Jos esimerkiksi alueen vanhusväestö tai lapsiperheet lisääntyvät, on diakonian palvelujen tarve mahdollisesti juuri näissä ryhmissä suurin.

Diakoniatoimikunnan tulee etsiä uusia toimintatapoja, jotka lieventävät ihmisten ahdinkoa ja tarjoavat sisältöä arkeen. Ruokapankista huolehtimien on edelleen merkittävä vähävaraisten auttamisen tapa.

Seurakunnan diakonia on avainasemassa, kun luodaan uusia vapaaehtoisverkostoja. Diakoniatyössä seurakuntalaisten/ vapaaehtoisten rekrytointi on tärkeää. Vapaaehtoisverkostoon pyrittävä saamaan entistä enemmän ikäihmisiä, joille vapaaehtoistyössä toimiminen antaa elämään mielekkyyttä. Vapaaehtoistyön merkitys korostuu, kun seurakunnan jäsenmäärä kasvaa kaupungin väkiluvun kasvun myötä. Diakonian on yhä uudelleen löydettävä kanavat myös lapsiperheisiin ja yksin asuviin syrjäytymisen estämiseksi.

Diakonian työntekijöiden toimintaedellytykset on turvattava, että diakonian kaikki tehtävät voidaan hoitaa ja diakonian asema seurakunnan yhtenä perustehtävänä toteutuu.

Tavoitteet

• Taloudelliset resurssit riittävään kuntoon budjettivaroin
• Omaehtoista varainkeruuta lisätään; myyjäiset, lounaat ym.
• Vapaaehtoisverkoston kasvattaminen
• Uusien avuntarvitsijoiden kohtaaminen, tavoittaminen; etsivä diakoniatyö
• Ruokapankkitoimintaa jatketaan, samoin keskiviikkoateria-/ keittotoimintaa
• Vahvistetaan yhteistyötä julkisen puolen (sosiaalityö, terveydenhuolto) ja muiden yhteistyötahojen kanssa
• Tiedostetaan diakoniatyön monimuotoinen avuntarvitsijoiden kirjo tukemalla myös diakoniatyöntekijöitä yhä haastavassa diakoniatyön kentässä.

4.    Lähetys

lähetystyö: lähtijät ja lähettäjät, lähetystyöpiirit,  kansainvälinen diakonia , kirkkojenvälinen toiminta yhteistyö ulkomailla ja kriisikohteissa, sisälähetys, lähetyslounaat ja -myyjäiset.

Lähetystyö on yksi seurakunnan perustehtävistä. Lähetystyöstä kertominen, yhteydenpito nimikkokohteisiin sekä varojen keruu ja vapaaehtoistyö ovat asioita, joita ei voi jättää tekemättä, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa.

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:19-20)

Lähetystyöhön lähdetään seurakunnista. Lähtijöille on oltava alusta, josta ponnistaa. Lähetystyön esillä pitäminen on samalla kansainvälisyyskasvatusta, joka edistää suvaitsevaisuutta. Haasteena lähetystyön puolesta puhumisessa on kohteen kaukaisuus ja lähetyssihteeritoimien osa-aikaisuus.

Tavoitteet

• Seurakunnan jäsenien aktivoiminen lähetystyötoimintaan Vapaaehtoistoimintaan lähetysaktiivit ikääntyvät; tarvitaan uusiakin
• Tarvitaan sukupolvenvaihdosta ja keinoja nuorempien vapaaehtoisten mukaan saamiseksi ulkomailta.
• Seurakunnan alueelle muuttaneet työ- ja opiskeluikäiset huomioidaan esim. opiskelijapastorin työssä lähettäjän rooli: seurakunnassa pidetään kannustavia ja hengellisesti hoitavia tilaisuuksia, joissa jäsenten on mahdollista kasvaa lähtemiseen
• Nimikkolähettien nimet mainitaan jumalanpalvelusten esirukouksessa aina kun mahdollista ja pidämme nimikkolähetteihin yhteyttä suunnitelmallisesti
• Lähetystyöntekijöiden vierailuja seurakunnissa ja kouluissa järjestetään aktiivisesti
• Kappeliseurakunnissa pyritään pitämään vähintään puolikasta lähetyssihteerin virkaa ja varmistamaan lähetystyön todelliset resurssit
• Talousarviossa huomioidaan monipuolisesti eri lähetysjärjestöt, jotka seurakuntalaiset kokevat läheisiksi
• Kannustetaan seurakuntaa solmimaan nimikkokohdesopimuksia jakamalla budjettivaroja, kuten tähänkin asti

5.    Talous

yhteiskunnallinen ja taloudellinen toiminta

Tiedostamme seurakunnan resurssien tiukkuuden toimintakaudella. Kirkollisverotulojen määränarvioinnissa on oltava erityisen varovainen johtuen työttömyydestä, maltillisten palkkaratkaisujenvaikutuksesta ansioverotulojen kehittymiseen, jäsenyyden kehityksestä jne. Vakaa talous ja toimiva hallinto ovat seurakunnallisen toiminnan tukijoita ja palvelijoita, ja mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden.

Tavoitteet

• Pyrimme alentamaan kirkollisveroprosenttia nykyisestä, kuitenkin seurakunnan toiminnan turvaten
• Tarvitaan tiedotusta kirkollisveron käytöstä
• Vuosikatteen tulee riittää poistoihin ja lainan lyhennysten hoitoon
• Talouden tasapainottamistoimissa etusijalla kiinteistömenojen ja tukipalveluiden tarkasteleminen mm. seurakunnan kiinteistöstrategian mukaisesti
• Kiinteistöistä mahdollinen luopuminen ei kuitenkaan saa uhata seurakunnan ydintoimintaa.
• Resurssien jaossa huomioidaan tasapuolisesti seurakunnan eri alueet
• Strategian mukaiset painotukset näkyvät talousarviossa
• Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta toiminnan kaikilla tasoilla ja edistämme kestävää kehitystä