Kuntapoliittinen ohjelma 2021-2024
Me Seinäjoen kokoomuslaiset olemme olleet pitkäjänteisesti kehittämässä Seinäjoen Kaupunkia. Olemme kaupunkina menestyneet poikkeuksellisen hyvin. Voimakas tahtomme kaupungin kehittämiseen ja sinnikkyytemme haasteidenkin edessä on mahdollistanut tämän myönteisen kehityksen. Yhdessä ja yhteistyöllä tätä kaupunkia on rakennettu ja vain yhdessä voimme menestyä jatkossakin.
Viimeinen vuosi on ollut poikkeuksellinen myös omassa kotikaupungissamme. Pandemia on muovannut elämäämme kovalla kädellä ja muokannut kuvaamme tulevaisuudesta. Erityisesti siksi me kokoomuslaiset lähdimme tekemään puhtaalta pöydältä visiotamme Seinäjoen tulevaisuudesta.
Osallistimme kaupunkilaisia kuntalaiskyselyllä, pidimme lukuisia yleisötilaisuuksia ympäri Seinäjokea, kävimme vuoropuhelua kokoomuslaisten luottamushenkilöiden ja valtuutettujen kanssa. Tämän yhteisen ponnistuksen lopputulemana syntyi kokoomuslainen visio kotikaupunkimme tulevaisuudesta: Seinäjoki, Ihmisten kaupunki - Seinäjoki 2030. Sisältöön voit tutustua tällä sivulla tai oheisella linkillä.
Seinäjoen kokoomuslaisten puolesta,
Jesse Luhtala, puheenjohtaja
Kokoomuksen Seinäjoen Kunnallisjärjestö
1. Johdanto
1.1. Seinäjoen tarina
Seinäjoki on suomalainen menestystarina. Kaupunkimme perustamisesta lähtien olemme olleet kasvava koti tuhansille uusille ihmisille. Seinäjoesta on kasvanut keskus, joka on nähty hyvänä paikkana elää omaa elämää. Seinäjoella on ollut mahdollista onnistua valitsemallaan uralla.
Seinäjoen menestys on perustunut ennen kaikkea hyvälle maantieteelliselle sijainnille sekä rohkeille päätöksille. Tahtomme työskennellä ja tarttua toimeen paremman elämän tavoittelemiseksi on ruokkinut koko kaupungin kasvua.
Kansallisesti Seinäjoki tunnetaan yrittäjähengestä, kasvusta ja tapahtumista. Nopea nousu ei ole kuitenkaan vaikuttanut haitallisesti perusluonteeseemme. Olemme yhteisöllinen kaupunki, jossa arvostetaan keskinäistä luottamusta ja ihmisten kohtaamista arjen tasolla.
1.2. Seinäjoki vuonna 2030
Seinäjoki on kaupunki, jossa jokaisella asukkaalla on mahdollisuus onnistua ja tavoitella elämää, jonka näkee itselleen parhaaksi.
Julkisen vallan tehtävänä on turvata olosuhteet, jotka mahdollistavat asukkaista ja yhteisöistä nousevan kehityksen. Onnistumisen edellytys on, että perusasiat ovat kunnossa. Kaupunkimme tulee olla turvallinen ja viihtyisä koti kaikissa elämänvaiheissa.
Alueen keskuskaupunkina olemme merkittävä kohtaamispaikka, jossa yhdistyvät osaaminen ja tahto toteuttaa. Kaupunkimme vetää puoleensa rohkeita ihmisiä ja uusia ideoita. Toimiva kaupunki perustuu aktiiviselle osallistumiselle ja tarmokkaalle suhtautumiselle tulevaisuuden mahdollisuuksia kohtaan.
Me kokoomuslaiset haluamme Seinäjoen menestyvän jatkossakin. Paikkamme on nousta vahvuuksissamme kansalliseksi vauhdittajaksi sekä pohjoismaiseksi mallikaupungiksi. Mahdollisuutemme ovat vahvassa elinvoimassa, tahdossa tarjota asukkaille monipuolisia mahdollisuuksia menestyä omassa arjessa, opiskella, yrittää ja elää hyvää elämää toimivassa kaupungissa. Tähän työhön olemme sitoutuneet.
2. Elämä muutoksen keskellä
2.1. Kestävä taloudellinen perusta
Seinäjoki on yhteinen kotimme. Kaupungin taloutta on hoidettava kotimme ansaitsemalla vastuulla ja velvollisuudentunnolla. Julkinen päätöksenteko on olemassa asukkaitaan varten ja kulloinkin kerättävillä verotuloilla, eli kuntalaisten rahoilla on tuotettava paras mahdollinen hyöty asukkaille. Talouden perusta on vahva työllisyys, uusien työpaikkojen syntyminen sekä väestömäärän lisääntyminen.
Käytännössä:
1. Verotaso: Seinäjoen verotason on oltava ennustettava ja kilpailukykyinen. Vältämme kuntaveron korotuksia sekä piiloverojen syntymistä.
2. Taloudenhoito: Taloudenhoidon on oltava pitkäjänteistä ja suunniteltua. Priorisoimme investointeja.
3. Rahoitusosaaminen: Osallistumme aktiivisesti kansallisiin kehityshankkeisiin. Haluamme vahvistaa EU-rahoituksen hakemisosaamista.
4. Kumppanuudet: Hyödynnämme kumppanuuksia ja uudelleenjärjestelyjä ei-lakisääteisten palveluiden järjestämisessä.
5. Yritysten toimintaedellytykset: Haluamme olla hyvä kasvupaikka yritykselle ja paras kaupunki omien unelmien toteuttamiselle. Yritystemme menestyminen mahdollistaa kasvavan kaupungin palvelut.
6. Tilojen käyttö: Luovumme tarpeettomista tiloista ja rakennuksista sekä vahvistamme olemassa olevien tilojen monipuolista käyttöä.
7. Viestintä: Päätöksenteosta ja taustoista viestimisen on oltava avointa ja kattavaa. Haluamme aktivoida tietoisuutta niin, että asukas kykenee sujuvasti arvioimaan ja vaatimaan verorahoilleen parasta vastinetta.
2.2. Kestävä suhde luontoon ja ympäristöön
Kaupungin päätöksenteko on pitkäjänteistä työtä tulevien sukupolvien hyväksi. Kunnioitamme kotiamme ja sen luontoa niin, että jätämme kaupungin aina paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville. Päätöksenteon on pohjauduttava parhaaseen tietoon. Emme aiheuta toiminnallamme ympäristön kannalta kohtuutonta tai peruuttamatonta haittaa.
Käytännössä:
8. Kestävä kuluttaminen: Haluamme torjua kertakäyttökulttuuria ja ohjata kulutustottumuksia kohti kestävämpää suuntaa. Kuluttamisemme perustuu vastuullisuuteen.
9. Energiatehokkuus: Kaupungin omistamien kiinteistöjen ja laitteiston energiatehokkuudesta on huolehdittava ajanmukaisia ratkaisuja ja teknologiaa käyttämällä.
10. Ympäristöystävällisyys: Kaupungin tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen. Tästä on huolehdittava suunniteltaessa kaupungin energiatuotannon uusia ratkaisuja.
2.3. Turvallisuus ja varautuminen
Julkisen vallan tärkein tehtävä on mahdollistaa ja turvata vapaan yhteiskunnan normaali ja rauhallinen elämä. Talouteen ja ympäristöön liittyvien haasteiden ohella yhteiskuntaamme vaikuttavat voimakkaasti terveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Varautumistyön on oltava kokonaisvaltaista ja ennakoivaa myös tulevien haasteiden suhteen. Päätöksenteon on kyettävä muuttumaan nopeasti. Tarpeellisen tiedon on oltava päätöksentekijöiden ja toimeenpanijoiden saatavilla saumattomasti.
Käytännössä:
11. Syrjäytyminen: Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurin uhka. Toimimme aktiivisesti syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.
12. Yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kanssa: Tehokkaan toiminnan kannalta kriittisen tiedon on oltava saumattomasti sitä tarvitsevien päätöksentekijöiden ja toimeenpanijoiden saatavilla. Kaupungin tulee pitää yllä toimivia suhteita viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
13. Resurssit: Poliisin ja pelastustoimen toimintakyky on elintärkeä osa toimivaa kaupunkia. Kaupungin on osaltaan ajettava toimintaedellytysten asiaa yhteistyössä valtion ja kuntayhtymän kanssa.
14. Osallisuus: Päätöksenteossa osallistetaan vahvasti koko kaupunkiyhteisöä ja verkostoja.
15. Kokonaisvaltainen tilannekuva: Kaupungilla on suunnitelmat erilaisten riskiskenaarioiden varalle. Nähtävissä olevien haasteiden osalta tulee aktiivisesti pitää yllä tietoisuutta ja näkemystä siitä, millaisia toimia päätöksenteolta nyt ja tulevaisuudessa vaaditaan.
3. Hyvää elämää Seinäjoella
3.1. Hyvät peruspalvelut
Nopeampi hoitoonpääsy ja ihmisten yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastaaminen on otettava sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lähtökohdaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on nähtävä ihmisten, asiakkaiden ja potilaiden silmin. Haluamme parantaa sotepalveluiden saavutettavuutta ja lyhentää jonoja. Ihmisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävien sekä ennaltaehkäisevien palveluiden painoarvoa on lisättävä.
Käytännössä:
16. Resurssit: Kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava hyvin resursoituja ja hoitoon pääsy on taattava nopeasti.
17. Omaishoitajat: Tuemme omaishoitajien jaksamista kehittämällä vuorohoitoa ja sijaishoitajajärjestelmää.
18. Palveluasuminen: Kehitämme ikäihmisille uusia palveluasumisen muotoja yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
19. Mielenterveys: Teemme terapiatakuusta totta Seinäjoella. Jokaisen mielenterveyden ongelmista kärsivän on saatava asianmukaista hoitoa ja terapiaa varhaisessa vaiheessa ja ennen vakavia ongelmia.
20. Päihteet: Pidämme huolen päihdepalveluiden riittävistä resursseista ja kuntoutuksen toimivuudesta.
21. Erityisryhmät: Riittävät vammaispalvelut ja sujuva toiminta tulee taata myös muutostilanteissa. Otamme huomioon uudistuvan vammaispalvelulain.
22. Palveluseteli: Haluamme laajentaa palvelusetelin käyttöä sote-palveluissa.
23. YTHS: Yhteistyö kaupungin, korkeakoulun ja YTHS:n välillä on oltava tiivistä opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä koskevissa asioissa.
3.2. Aktiiviset kaupunginosat - Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki
Hyvän asuinympäristön perusta on, että koko yhteisö voi hyvin ja toimii alueensa hyväksi. Jokaisella on elinympäristöönsä liittyviä toiveita ja tarpeita. Mahdollisuus toimia alueensa eteen parantaa viihtyvyyttä. Alueilla on myös omat vahvat identiteettinsä, jotka pitävät alueet elävänä. Haluamme edistää kaupunginosien aktiivisuutta oman lähiympäristönsä kehittäjinä ja ylläpitäjinä.
Käytännössä:
24. Kehittämisohjelmat: Toteutamme vahvojen asuinkeskittymien kehittämisohjelmat yhdessä asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kehittämisohjelmissa haemme ratkaisuja ja pitkäjänteisiä suunnitelmia ja kumppanuuksia alueen kaavoitukselle, erikoistumiselle ja palvelusuunni-telmalle.
25. Aktiivisuus: Haluamme kehittää asuinalueista aktiivisia ja viihtyisiä yhteisöjä, jotka ovat valmiita toimimaan itsenäisesti alueensa eteen. Yhteisöille annetaan vapauksia toteuttaa itseään. Aktivoimme toimintaa esimerkiksi alueellisen kulttuurityön mallilla. Yhteisöt ja järjestöt voivat ottaa myös joitain erityistoimia alueella hoidettavakseen.
26. Kaavoitus: Suosimme vapautta valita asuinpaikkansa maaseudun erityispiirteet huomioiden.
27. Kylien rakentaminen: Haluamme tukea kylämäisten kaupunginosien rakentamista vapauttamalla tonttipolitiikka ja tekemällä siitä joustavaa. Suosimme rakentamista palstasuunnittelun avulla. Hyödynnämme olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja rakentamista koulujen läheisyyteen.
28. Palvelualoite: Otamme käyttöön palvelualoitteen, joka antaa kuntalaisille mahdollisuuden osoittaa, miten kaupungin toiminto voitaisiin järjestää entistä paremmin.
29. Järjestöt: Haluamme edesauttaa alueilla toimivien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
3.3. Yhteisöllisyys
Kenenkään ei tule jäädä yksin. Kaupunkimme kasvaa jatkuvasti, mutta meillä on silti pienen kaupungin suuri sydän. Yhteisöllisyydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota uusiin asukkaisiin sekä syrjäytymisvaarassa oleviin. Haluamme vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta sekä halua toimia Seinäjoen eteen. Vireä yhteisöllisyys on kaupungille suuri voimavara, jota tulee hyödyntää kaupungin toimia ja palveluita suunniteltaessa.
Käytännössä:
30. Ihminen edellä: Palveluissa on panostettava käyttäjä- ja ihmislähtöisyyteen.
31. Yhteisöllinen rakentaminen: Julkisessa asuinrakentamisessa edistetään yhteisöllisyyttä ja toimivaa asuinympäristöä.
32. Yhteiset tilat: Jokaisella asuinalueella tulee olla mahdollisuus yhteisölliseen tilaan, joka on asukkaiden monitoimikäytössä. Olemassa olevat tilat, kuten koulut, ovat yhteisön käytettävissä.
33. Uudet asukkaat: Kaupunki käy aktiivista keskustelua opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa Seinäjoen asemaa laajasti houkuttelevana opiskelijakaupunkina, jossa on mahdollisuus luoda uraa ja elämää ja johon halutaan asettua myös opiskeluiden jälkeen.
34. Kiusaamisen kitkeminen: Haluamme tehdä kaiken tarvittavan koulukiusaamisen kitkemiseksi. Jokaiseen kiusaamistapaukseen on puututtava ja tarvittaessa tapaukset on käsiteltävä yhdessä viranomaisten kanssa. Haluamme tiivistää kotien ja koulujen välistä vuorovaikutusta.
35. Yhteisöllisyyttä koko Seinäjoella: Kulttuuri ja tapahtumat ovat koko kaupungin omaisuutta. Tuemme kaupunginosatapahtumien järjestämistä ja paikalliskulttuurin näkymistä myös asuinalueilla.
36. Tietoisuus: Ajankohtaisen tiedon saavutettavuuteen ja saatavuuteen panostetaan kaikissa ikäryhmissä.
37. Harrastustakuu: Haluamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa. Tuemme Kokoomuksen aloitteesta käyttöönotetun harrastustakuun vahvistamista Seinäjoella.
3.4. Elävä kaupunki
Tapahtumilla ja elämällä on suuri rooli kaupungin elinvoimassa. Viihtyisä elämä muodostuu laadukkaasta ja monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, joka pitää kaupungin virkeänä ja läsnäolevana. Kaupunki tunnetaan omaleimaisista tapahtumista. Kulttuurilla on suuri rooli siinä, kuinka kaupunki koetaan mielenkiintoisena ja ainutlaatuisena elämän paikkana. Haluamme, että julkiset tilat mahdollistavat elävän kaupungin syntymisen koko kaupungin alueella.
Käytännössä:
38. Paikallisuuden näkyminen: Tuomme paikallista kulttuuria ja identiteettiä vahvemmin esiin katukuvassa ja opastuksissa. Kaupungin kulttuuri-instituutioiden tulee jalkautua kaupunkikuvaan.
39. Urheilun näyttämö: Seinäjoella on erinomaiset edellytykset erilaisten urheilutapahtumien järjestämiseen. Tavoittelemme aktiivisesti urheilun suurtapahtumia kaupunkiin ja takaamme nuorisotapahtumille toimivat puitteet.
40. Kulttuurin keskus: Vahvistamme Seinäjoen asemaa tapahtumien, tilaisuuksien ja messujen keskuksena sekä edistämme ammattimaisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä.
41. Tapahtumien kaupunki: Takaamme edellytykset kiinnostavien kesätapahtumien jatkumiselle ja edesautamme uusien yleisötapahtumien, yhteisöllisten ja asiasisältöisten tapahtumien sekä opiskelijatapahtumien syntymistä.
42. Matkailu: Vahvistamme Seinäjoen edellytyksiä mielenkiintoisena, yllätyksellisenä ja ympärivuotisena vierailukohteena.
43. Jokirannat: Jokirantojen hyötykäyttöä virkistykseen ja tapahtumatarjontaan tulee lisätä.
44. Tilojen käyttö: Edistämme kaupungin tilojen sähköistä varaamista ja julkisten tilojen hyötykäyttöä virka-ajan ulkopuolella.
45. Harrastukset: Tuemme lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastusta.
3.5. Terveellinen ympäristö
Liikkuva yhteisö on hyvinvoiva yhteisö. Terveellinen elämäntapa ja omaan hyvinvointiin panostamisen tulee olla mahdollista jokaiselle kaupunkilaiselle. Kaupungin tehtävänä on huolehtia liikuntaedellytysten toteutumisesta sekä mahdollistettava tilojen aktiivinen ja ympärivuotinen käyttö. Laadukkaat ulkoilumahdollisuudet ovat vetovoimatekijä. Palveluihin panostamisen tulee olla kaupungille kannattavaa myös sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kaupungilta sote-alueille.
Käytännössä:
46. Ulkoilureitit: Kehitämme pyöräily- ja ulkoilureitistöä sekä pidämme huolen luontoympäristön ja -kohteiden saavutettavuudesta.
47. Olosuhteet: Liikuntaolosuhteiden on mahdollistettava monipuolinen harrastaminen ja vapaa liikuntakäyttö. Ammatti- ja kilpailutoiminnassa olemme mukana mahdollistamassa tarpeellisten tilojen syntymistä ja kumppanuuksien rakentumista.
48. Hinta: Haluamme pitää liikuntapalvelut kohtuuhintaisina ja vahvistaa palvelutarjontaa. Pidämme huolen, että vastaisuudessakin kaupunki tarjoaa maksuttomia vuoroja lasten ja nuorten liikkumiselle.
49. Koululiikunta: Edistämme koululiikuntaa hyvinvoinnin lisäämiseksi.
50. Erilaiset tarpeet: Liikuntapaikkojen kehittämisessä haluamme huomioida erilaiset liikkumisen tarpeet. Liikkumisen tulee olla mahdollista sekä senioreille että lapsille.
3.6. Viihtyisä kaupunkiympäristö
Laadukas kaupunkisuunnittelu on pohja elävälle kaupungille ja kilpailukyvylle.
Käytännössä:
51. Puistojen erikoistuminen: Puistot tukevat teemallaan alueellista erikoistumista ja vahvistavat alueen tarinaa. Haluamme monipuolistaa puistojen erikoistumista.
52. Toiminnallisuus: Kaupunkitilan tulee olla joustavasti kulttuurin, järjestöjen ja tapahtumanjärjestäjien käytettävissä.
53. Laadukkuus: Kaupungin puistojen tulee olla laadukkaita ympäristöjä kokoontumiselle, hyvinvoinnille ja harrastusmahdollisuuksille. Vahvistetaan erityisesti jokivarsien viihtyvyyttä kaupunkikeskustassa ja asuinalueilla.
54. Valaistus: Kiinnitämme huomiota julkisten tilojen valaistukseen. Tavoitteenamme on edistää julkisten tilojen viihtyisyyttä, käytettävyyttä ja turvallisuutta erityisesti pitkien pimeiden jaksojen aikana.
55. Julkiset tilat: Uusien julkisten tilojen suunnittelussa korostamme kaupunkikuvallisen yhteensopivuuden ohella toimivuutta ja ympärivuotista monikäyttöisyyttä.
56. Kumppanuudet: Etsimme kaupunkiympäristön kehittämisessä mahdollisuuksia kumppanuuksille
57. Törnävä: Haluamme kehittää Törnävän aluetta Seinäjoen kaupunkiseudun historiallisena keskuksena.
58. Esteettömyys: Tuemme esteetöntä liikkumista julkisissa tiloissa ja virkistysreiteillä.
4. Kasvava Seinäjoki
Kasvava kaupunki perustuu mahdollistamiseen ja edellytysten luomiseen. Kaupungin kasvu on riippuvaista kaupungin ja talouden yhteyksistä sekä osaamisesta. Kohtalonkysymyksiä kaupungille ovat uusien asukkaiden houkuttelu maakunta-rajojen yli, kansainvälistyminen ja osaamisen lisääminen. Seinäjoen kaupunkiseudulla on runsaasti mahdollisuuksia kehittyä myös matkailun saralla.
4.1. Osaamisen kehittyminen
Osaamisen hankkimisessa ja kehittämisessä katseet suuntautuvat rajojen yli. Tarvitsemme osaajia maakuntarajojen yli. Haluamme myös kehittää kaupunkilaisten omaehtoista kehittymistä ja osaamisen rakentamista. Seinäjoen on oltava vetovoimainen paikka kasvamiselle, opiskelulle ja tiedon kehittämiselle.
Käytännössä:
59. Varhaiskasvatus ja esiopetus: Pidämme huolen varhaiskasvatuksen laadusta ja paikkojen tarjonnasta. Palveluiden tulee olla monipuolisesti tarjolla ja sovelluttava erilaisiin elämäntilanteisiin. Teemme palveluiden järjestämisessä yhteistyötä yksityisten palvelunjärjestäjien kanssa. 60. Peruskoulu ja luokkakoot: Pidämme huolen koulutilojen ajanmukaisuudesta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Koulumatkojen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ryhmäkokojen tulee olla kohtuullisia, jotta oppilaiden kohtaamiselle on riittävästi aikaa.
61. Opettajien hyvinvointi: Hyvinvoivat opettajat ovat laadukkaan koulun edellytys. Opettajilla tulee olla riittävästi aikaa varsinaiseen opetustyöhön ja työstä palautumiseen.
62. Moniammatillinen yhteistyö: Moniammatillista yhteistyötä koulun arjessa täytyy lisätä ja kehittää siten, että varhaiseen puuttumiseen on hyvät edellytykset.
63. Tutkimus: Haluamme vahvistaa Seinäjoella toimivaa yliopistokeskusta ja sen tuottamaa tutkimusta osana yhteisöä. Yliopistokeskuksen opintotarjonnassa pyritään monipuolistamaan ja vahvistamaan maisteriopiskelijoiden määrää alueella.
64. Kansainväliset opiskelijat: Haluamme vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja opiskelijoiden asettumista Seinäjoelle. Kansainvälisten toimijoiden palveluissa on huomioitava kielellinen saavutettavuus.
65. Osaamisyhteisö: Haluamme yhdistää yrittäjyydestä kiinnostuneita kaupunkilaisia toteuttamaan omia intohimoja. Opiskelijoiden ja työelämän välisten yhteyksien tulee olla luontevaa ja saumatonta.
66. Kasvustrategia: Seinäjoen kasvu perustuu tulevaisuudessa tarvittavalla osaamiselle. Kaupungin ja yksityisten toimijoiden tulee suunnitella tulevaisuutta yhdessä kasvustrategian kautta.
4.2. Työn ja yrittäjyyden edellytykset
Työn tekemisen ja yrittämisen tulee olla vaivatonta yrityksen koosta riippumatta. Kaupungin tehtävä on tarjota mahdollisuuksia itsemme toteuttamiselle - erityisesti yrittämisen, työnteon ja kasvun osalta. Kaupunkien ei ole syytä tehdä itse asioita, mikäli tarjolla on toimivat palvelumarkkinat. Julkinen puoli ei saa muodostua esteeksi työlle ja kaupankäynnille.
Käytännössä:
67. Työn tekeminen: Yksittäisen ihmisen tulee voida tarjota omaa työpanostaan yhteisössään mahdollisimman helposti.
68. Maankäyttö: Maankäytön on oltava joustavaa erityisesti yrityskeskittymien alueella. Seinäjoen on oltava houkutteleva kohde investoinneille ja sijoituksille.
69. Maaseutuelinkeinot: Pidetään yllä maatalouden toimintaedellytykset alkutuotannosta elintarvikkeiden valmistamiseen ja tuotekehitykseen.
70. Hankinnat: Mahdollistamme paikallisen pk-sektorin osallistumisen kilpailutuksiin pilkkomalla hankinnat riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi sekä lisäämme palvelusetelien käyttöä. Julkisen sektorin hankkeiden ja kumppanuuksien on oltava paikallisten yrittäjien saavutettavissa.
71. Markkinat: Kaupungin on annettava tilaa markkina-lähtöisille toimijoille ja vältettävä osallistumista markkinoille.
72. Kumppanuudet: Toimintatavoissa ja hankkeissa hyödynnetään uusia tapoja ja ideoita.
73. Sääntely: Kevennetään rakentamista koskevaa lupa- ja sääntelykäytäntöä. Ilmoitusmenettelyiden käyttöä on laajennettava.
74. Yrityspalvelut: Tarjoamme laadukkaita yrittäjyyden kokonaisvaltaisia neuvontapalveluita sekä tuetaan yrittäjyyttä alkutaipaleella.
75. Kasvu- ja startup-yritykset: Tuemme yrityskiihdyttämöiden sekä startup-yhteisöjen ja -yritysten syntymistä alueella sekä teknistä apua kilpailukyvyn parantamiseksi.
76. Etätyö: Seinäjoen on oltava houkutteleva kaupunki etätöiden tekemiselle. Edistämme yhteisöllisten työtilojen syntymistä kaupungissa sekä suunnittelemme tukipalvelut etätyölähtöisesti.
77. Viestintä: Kaupungin markkinointia yrittäjäkaupunkina ja uusien yrittäjien esiintuomista on jatkettava.
4.3. Digitaaliset palvelut
Viestintäverkot ja digitaalisuus ovat nykyaikaisen kaupungin perusinfrastruktuuria. Viestinnällistä infrastruktuuria tulee suunnitella ja toteuttaa muun yhteiskunnallisen rakentamisen yhteydessä. Digitalisaatio on lähtökohta tulevaisuuden palveluille sekä mahdollisuus kasvulle. Digitalisaatio on myös ainoa mahdollisuus toteuttaa nykyisiä tai parempia palveluita käytettävissä olevilla varoilla.
Käytännössä:
78. Ensisijaisuus: Kehitetään kaupungin palveluista ensisijaisesti digitaalisia ja helppokäyttöisiä loppukäyttäjille. Panostetaan digitaalisen muutoksen johtamiseen. Seinäjoelle tulee laatia strateginen suunnitelma digipalveluiden käyttöönotosta ja kehittämistä.
79. Kokeilut: Kehitetään Seinäjokea aktiivisena teknologia- ja kokeiluympäristönä investoinneille ja innovaatioille.
80. Digitaalinen ympäristö: Huolehditaan digitaalisesta arkkitehtuurista ja turvallisuudesta.
81. Tiedon jakaminen: Varmistetaan sujuva tiedon jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
82. Infra: Kehitetään digitaalista infrastruktuuria ja edistetään datavarantojen ja -tilojen syntymistä.
83. Kaavoitus: Ennakoidaan kaavoituksessa digitaalisen infran rakentamista.
84. Digitalisoituminen: Tuetaan pk-yrityksiä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
85. Datan hyödyntäminen: Päätöksenteon tukena on hyödynnettävä datankeruumenetelmiä ja uusimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä.
4.4. Kaupunkikeskusta - kasvun näyteikkuna
Kaupunkikeskustan kehittämisessä panostetaan tiiviseen kaupunkirakenteseen ja viihtyvyyteen. Haluamme lisää asukkaita keskustan alueelle ja tehdä alueesta pohjalaisen osaamisen näyteikkuna, josta voi olla ylpeä.
Käytännössä:
86. Viihtyisyys: Kaupunkikeskustan viihtyisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusvaiheessa. Keskustan tulee olla houkutteleva ja viihtyisä alue.
87. Yhteistyö: Kehitetään keskustasta elävää kaupunkiympäristöä yhdessä asukkaiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän kanssa.
88. Asemanseutu: Tuleva asemanseutu on monialainen keskittymä, joka on tärkeä liikenteen ja ihmisten kohtaamispaikka. Asemanseudun suunnittelussa on huomioitava erilaisten liikennemuotojen sujuva käyttö sekä hyödynnettävä täysimääräisesti keskustan elävöittämisen mahdollisuudet.
89. Lakeuden Puisto: Puistosuunnittelussa toteutetaan Lakeuden puistosta koko kaupungin yhteinen olohuone. Lakeuden puiston suunnittelussa on hyödynnettävä sijainnin tuoma mahdollisuus yllätyksellisenä vierailu- ja viihtymiskohteena.
90. Keskustori: Julkisen tilan ja torialueen on oltava vapaasti toimijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä. Torialueella on panostettava viihtyisyyteen ja käytettävyyteen ympärivuotisesti.
4.5. Liikenneyhteydet
Liikenteen ja liikkumisen tulee olla vaivatonta ja kestävää. Työssäkäyvälle yksityisautoilu on usein välttämätöntä. Liikkumisen tulee olla sujuvaa kulkuvälineestä riippumatta. Erityisesti nuorten ja senioreiden turvallisen liikkumisen takaamiseksi tarvitaan monipuolisia vaihtoehtoja.
Käytännössä:
89. Henkilöliikenne: Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon kasvavat henkilöliikennevirrat sekä väestömäärän kasvu.
90. Kevyt liikenne: Kevyen liikenteen väyliin ja turvallisuuteen panostetaan. Keskusta-alueen, asemanseudun, Framin kampuksen, sote-palveluiden sekä kaupunginosien tulee olla helposti saavutettavissa kulkuvälineestä ja -muodosta riippumatta.
91. Kaupunginosat: Pohjan kaupunginosan yhdistäminen keskustaan tunnelin kautta ja Kuortaneentien varren kevyen liikenteen kehittäminen parantavat liikenneyhteyksien läheisyyttä ja saavutettavuutta.
92. Joukkoliikenne: Kustannustehokkaan joukkoliikenteen tulee olla helposti ja joustavasti saatavilla. Joukko-liikennejärjestelmää tulee laajentaa ja kehittää hallitusti.
93. Yhteydet: Seinäjoen kaupunkiseudun saavutettavuutta raideyhteyksien avulla on parannettava. Matka-ajan lyhentäminen pääradalla sekä Vaasan yhteyden moni-puolistaminen satamaan ja lentokentälle ovat alueellisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Suupohjan ja Keski-Suomen raideyhteyksiä on uudelleenaktivoitava.
5. Kaupunkikonserni
5.1. Työnantajana
Haluamme, että Seinäjoki on kaupunkina houkutteleva paikka työskenellä. Haluamme harjoittaa hyvää työnantajapolitiikkaa niin, että työhyvinvointi, johtajuus sekä kokeilukulttuuri tarjoavat tilan osaamisen kehittymiselle ja etenemiselle. Uskomme avoimeen ja suoraselkäiseen kanssakäymiseen, jossa kaupunkia kehitetään yhteistyössä.
Käytännössä:
95. Työhyvinvointi: Henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyisyyden parantamiseen on kiinitettävä erityistä huomiota.
96. Osaamisen kehittäminen: Kaupungin henkilöstöllä on kattavat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan.
97. Vastine: Paikallishallinnon tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuri vastine verotuloille. Tämän vuoksi haluamme pitää huolen henkilöstön osaamisesta ja koulutuksesta.
98. Kokeilukulttuuri: Kokeilukulttuurin tuominen julkiseen hallintoon on tärkeä askel mahdollistavan yhteiskunnan hyväksi. Kaiken ei tarvitse olla heti suurta ja valmista. Lähestymistapaa voidaan kokeilla pienellä kynnyksellä useampaa vaihtoehtoa ja edistää niistä kumpuavia parhaita ideoita.
99. Etätyö: Kaupungin omien työtehtävien on oltava mahdollisuuksien mukaan toteutettavissa etätyönä.
5.2. Kaupungin yhtiöiden johtaminen
Kaupungin omistamien yhtiöiden tulee toimia tehokkaasti, vaikuttavasti ja kaupunkistrategiaa edistäen.
Käytännössä:
100. Tavoitteet: Kaupungin yhtiöiden tavoitteiden tulee olla selkeät ja suhteessa kaupungin strategiaan.
101. Suunnitelmallisuus: Yhtiöissä harjoitetaan pitkäjänteistä omistajaohjausta ja huolehditaan asiantuntevan hallituksen ja johdon nimittämisestä.
5.3. Edunvalvonta
Seinäjoen kehitys ei tapahdu pelkästään kaupungin oman päätöksenteon lopputuloksena. Tulevaisuuteemme vaikuttavat kansallisen ja maakunnallisen päätöksenteon ohella myös EU-päätöksenteko. Kaupunki on osa kansainvälistä kaupunkien välistä vuorovaikutusta.
Käytännössä:
102. Normien purku: Julkisen päätöksenteon tulee luottaa kuntiin ja kuntalaisiin. Kuntia koskevaa normipurkua on jatkettava. Lisävelvoitteiden sijasta ratkaisut tulee löytää mahdollistamisesta.
103. Yhteistyö ja osallisuus: Kaupunkikehityksessä on luotava elävät yhteydet alueen toimijoihin. Kehittämisessä ja pulmien ratkaisussa kutsutaan mukaan kaupungin asukkaat, yritykset, korkeakoulut sekä järjestöt.
104. Vuorovaikutus: Seinäjoella tulee muiden suurten kaupunkien kanssa olla suora neuvotteluyhteys valtioon ja maan hallitukseen.
105. Kaupungin edunvalvonta: Kaupungin ja kaupunkiseudun asemaa on vahvistettava maakunnallisessa, kansallisessa ja EU-edunvalvonnassa.